Velkajärjestelyn rauhoitusaika

 

Kun käräjäoikeus on tehnyt päätöksen velkajärjestelyn aloittamisesta, käynnistyy ajanjakso, jota kutsutaan rauhoitusajaksi. Rauhoitusaikana voimassa ovat velkojen maksu-, vakuudenasettamis-, perintä- ja ulosmittaus- ja täytäntöönpanokiellot. Velkajärjestelyn alkaminen keskeyttää myös viivästyskoron kertymisen (VJL 16 §). Velkajärjestelyn alkamisen oikeusvaikutukset jatkuvat maksuohjelman vahvistamiseen saakka. Jos velkajärjestely hylätään, päättyvät oikeusvaikutukset, kun tuomioistuin on antanut päätöksen asiassa. 

Velallinen ei tänä aikana saa maksaa velkajärjestelyssä olevia velkojaan. Maksukiellon on tarkoitus estää velallista asettamasta tiettyä velkojaa muita velkojia parempaan asemaan. Vastaavasti velkoja ei voi periä velallisen velkoja tai ryhtyä oikeudellisiin toimenpiteisiin velkojen perimiseksi. Velkajärjestelyn aloittaminen keskeyttää myös viivästyskoron kertymisen velkajärjestelyn piiriin kuuluville veloille.

Käytännössä ulosmittaus tuloista myös rauhoitusaikana jatkuu, mutta ulosmitattuja varoja ei rauhoitusaikana tilitetä edelleen velkojille paitsi elatusapuvelat, joiden tilittäminen jatkuu myös rauhoitusaikana. Ulosottoon kertyneet varat käytetään mahdollisen selvittäjän palkkion maksamiseksi ja/tai palautetaan velalliselle myöhemmin velkajärjestelyn maksuohjelman vahvistuttua. Jos velalliselle vahvistetaan maksuohjelma, on siinä kerrottu, miten ulosoton hallussa olevien rahojen kanssa menetellään. Mikäli velkajärjestely hylätään, ulosmitatut rahat tilitetään edelleen velkojille.    

Rauhoitusaikana velallisen on säästettävä varat, jotka häneltä jäävät välttämättömien menojen jälkeen aina siihen saakka, kunnes velkajärjestelyn maksuohjelma on vahvistettu. Rauhoitusaika edistää velallisen talouden saattamista tasapainoon. Velallisen velkajärjestelyn piiriin kuuluvien velkojen ulosmittaus raukeaa, kun maksuohjelma on lainvoimaisesti vahvistettu.