Velkajärjestelyyn pääseminen perustuu aina yksilölliseen kokonaisharkintaan. Sen vuoksi on vaikea antaa mitään yleispätevää vastausta siitä, kuka pääsee ja kuka ei pääse velkajärjestelyyn.
Velkajärjestelyn edellytyksinä pidetään seuraavia:
Velallisen maksukyvyttömyys tarkoittaa sitä, että on epätodennäköistä, että velallinen kykenisi suoriutumaan veloista ennen niiden lopullista vanhenemista. Tässä arvioitavaksi tulevat mm. velallisen ansaintamahdollisuudet, onko velallisella mahdollisesti realisoitavaa omaisuutta, velallisen elinkustannukset ja velallisen elatusvelvollisuus.
Käräjäoikeus arvioi velallisen maksukyvyttömyyden pysyvyyttä. Maksukyvyttömyyttä on oikeuskäytännössä pidetty väliaikaisena mm. opiskelujen ja vanhempainvapaan aikana. Samoin väliaikaisena maksukyvyttömyytenä on pidetty alle 12 kk kestävää työttömyyttä.
Yleisen velkajärjestelyn esteen puuttuminen. Tällaisia esteitä ovat mm. seuraavat:
2. velallinen on esitutkinnassa tai syytettynä rikoksesta;
3. velka on syntynyt elinkeinotoiminnassa;
4. velallinen on sopimattomasti esim. luopumalla perinnöstä heikentänyt taloudellista asemaansa;
5. velallinen on pakoillut ulosottoa tai harhaanjohtanut velkojia;
6. velallinen on velkaantunut harkitusti antamalla vääriä tietoja;
7. velallinen on velkaantunut harkitusti velkajärjestelyä silmällä pitäen tai velkaantuminen on ollut piittaamatonta ja vastuutonta;
8. velallinen on antanut harhaanjohtavia velkajärjestelyhakemuksen esitietoja;
10. velalliselle on vahvistettu aiempi maksuohjelma viimeisten 13 vuoden aikana;
11. veloissa on yksityishenkilöiden välinen kauppahinnan palautus, vahingonkorvaus tai muu vastaava.
Velkajärjestelyn kokonaisharkinnan vuoksi se voidaan myöntää esteestä huolimatta. Painavat syyt esteestä huolimatta ottaen erityisesti huomioon ovat
velallisen toimet velkojen maksamiseksi. Tällaisia toimia ovat mm. ulosotto, ulosottoon tehdyt vapaaehtoiset lyhennykset, omaisuuden realisointi, uudelleen kouluttautuminen (KKO 2004:108), oman ansiotason nostaminen (KKO 2011:76) sekä yleinen sosiaalinen ryhdistäytyminen (KKO 2023:80).
velkaantumisesta kulunut aika. Vaikka ulosotto ei ole velkajärjestelyyn pääsemisen edellytys, pidetään kahden vuoden ulosottoa usein minimiaikana ennen kuin velkajärjestelyä haetaan. Tämä edellytys liittyy edelliseen kohtaan eli velallisen toimiin velkojen maksamiseksi.
muut velallisen olosuhteet, joita ovat esimerkiksi vaikutus velallisen ansaintamahdollisuuksiin ja siten velanmaksukykyyn, ikä, sairaudet ja alaikäisten lasten määrä. Sairaudelle annetaan kokonaisharkinnassa painoarvoa, jos se vaikuttaa työkykyä heikentävästi. Oikeuskäytännössä painavina syinä on pidetty esimerkiksi vaikeaa elämäntilannetta, pitkäaikaista sairastelua, avioeroa, peli- ja päihderiippuvuutta ja kaksisuuntaista mielialahäiriötä.
Kokonaisharkinnassa arvioidaan velkajärjestelyn merkitystä velallisen ja velkojan kannalta. Arvioinnissa otetaan huomioon esimerkiksi velallisen selviytyminen työelämässä, syrjäytymisriski, riippuvuus sosiaaliturvasta ja harmaan talouden riski. Vastaavasti velkojan etu otetaan huomioon siinä, että jos velallisen tulot nousevat yli 2000 euroa vuodessa, käytetään ylimenevästä osasta puolet velkojen maksuun. Samoin velkojen maksuun käytetään velkajärjestelyn aikaiset kertaluontoiset erät, kuten saatu perintö.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti