Velkajärjestelyhakemuksen hyväksyntä perustuu aina tuomioistuimen
kokonaisarvioon, joten mikään automaatio se ei ole. Suurimmassa osassa
tapauksista velkajärjestely kuitenkin aloitetaan. Tuomioistuin voi hylätä
velkajärjestelyhakemuksen, jos sille ei ole edellytyksiä tai sille on jokin
velkajärjestelylain mukainen este. Hakijan on siten täytettävä
velkajärjestelylain määrittämät edellytykset velkajärjestelylle.
Velkajärjestely voidaan hylätä, vaikka velallisen
taloudellista asemaa koskevat edellytykset täyttyisivät. Velkajärjestelylaissa
on listattu kymmenen kohdan luettelo esteperusteista (velkajärjestelylaki 10 §
Velkajärjestelyn yleiset esteet), jotka voivat muodostaa esteen
velkajärjestelylle. Esteperusteilla on haluttu poistaa velkajärjestelystä
sellaiset henkilöt, joiden velkaantumiseen liittyy moraalista moitittavuutta
esimerkiksi rikosperusteisia velkoja. Näin
on haluttu estää velkajärjestely henkilöiltä, jotka ovat aiheuttaneet
maksukyvyttömyytensä omalla toiminnalla. Velkajärjestelyn aloittaminen näissä
tapauksissa edellyttää erityisen painavia vastasyitä.
Kun velkojia ja velallista on kuultu velkajärjestelyn
hakuprosessissa, tekee tuomioistuin ratkaisun velkajärjestelyn aloittamisesta
tai hylkäämisestä. Hakemus voidaan hylätä ilman, että velkojia kuullaan. Mikäli
velkojat ovat lausuneet hakemuksesta, ei tuomioistuin voi hylätä hakemusta
kuulematta ensin velallista velkojien lausumasta.
Jos käräjäoikeus hylkää velkajärjestelyhakemuksen, voi velallinen
hakea muutosta päätökseen valittamalla siitä hovioikeuteen. Hovioikeus voi olla
eri mieltä kuin käräjäoikeus. Hovioikeuden päätöksessä voidaan todeta olevan edellytykset
velkajärjestelylle eikä velkajärjestelyn esteitä ole. Tällöin hovioikeus tekee
päätöksen velkajärjestelyn aloittamisesta ja palauttaa asian käsittelyn
takaisin käräjäoikeuteen.
Käytännössä on tavanomaista, että velkajärjestely aloitetaan
esteestä huolimatta painavien vastasyiden perusteella. Jos velkajärjestely hylätään,
ei tämä muodosta estettä sille, etteikö velkajärjestelyä voisi hakea myöhemmin
uudestaan, kun hylkäämiseen johtaneet syyt ovat korjautuneet.
